Yrjö Ärjy XIX jatkokertomus

Yrjöllä oli kiire pois Ruotsista ja Helsingborgin satamassa vallitsi normaalin aamupäivän leppoisa tunnelma. Hän astui laivaan, joita kulki puolen tunnin välein Helsingöriin aivan kuin olisi ollut matkalla Suomenlinnaan. Helsingörissä hän kävi syömässä ravintola Ofeliassa, joka oli saanut nimensä William Shakesrearin näytelmästä Hamlet, jonka tapahtumat sijoittuivat muinaiseen Helsingöriin. Tästä Yrjö oli tietoinen, sillä hänellähän oli kohtalaisen virkamiesperheen yleissivistynyt kotikasvatus rikollisesta elämäntavastaan huolimatta. Raskaan myöhäiskeskiaikaiseen tyyliin valmistetun lounaan jälkeen hän meni rautatieasemalle ja osti lipun Kööpenhaminaan, jonne saapui iltapäivällä. Hetken aprikoituaan, hän päätti jatkaa matkaa heti seuraavalla junalla, joka Saksaan lähtisi, sillä hän tiesi, että ehtisi Hampuriin vielä saman päivän aikana ja jos laskelmat paikkansa pitivät hän ehtisi Travemüdestä lähtevään Finnlinesin laivaan sitä seuraavana aamuna. Nämä laivathan olivat satamamaksusyistä matkustajalaivoiksi rekisteröityjä rahtilaivoja, eli ne ottivat myös jonkun verran matkustajia ja niissä oli tiettävästi hyvä ruoka. Matka Helsinkiin kestäisi kolmekymmentäkuusi tuntia, joten sitten olisi aikaa miettiä tulevia liiketoimia. Nyt Yrjölle ei tullut mieleen mielekästä tekemistä. Kannabiskauppa oli tyrehtynyt muiden liiketoimien takia, viinan vähittäismyynti ei Yrjöä enää kiinnostanut ja peliluolabisnes oli mennyt Ruotsissa mönkään. Niin ikään Korhosen veljekset eivät kiinni jäätyään enää uskaltaneet jatkaa sitä toimintaa Helsingissä. Mitä vittua mä nyt alan tekee, mietti Yrjö. No, kiirehän mulla ei ole, onhan mulla paalua nyt muutamaksi vuodeksi ja lisää saan Sveduista heti, kunhan hoidan itselleni sopivan lakimiehen, joka ei liikoja kysele.

Ja ku mä pääsen Stadiin, pitää ekaks mennä Steissin R-kiskaan ostamaan Expressen ja toivoa, että mun ja Pellen naamat ei ole kansikuvassa. Muuten mä olen kusessa. Tai, tuskin sitä Expresseniä moni Suomessa lukee eikä tää meidän juttu ole mikään kansainvälinen rikosjuttu. Hurreja se kiinnostaa muutaman päivän ja sitten ne unohtaa sen. Näissä mietteissä Yrjö matkusti laivalla kohti Helsinkiä, veti kunnon kännin laivassa, mutta piti huolen siitä ettei sortunut samanlaiseen lörpöttellyyn, josta syystä hänen serkkunsa Paul oli saanut potkut Pan Amilta ja CIA;sta. Sitten hänelle tuli mieleen Gunilla hotelli Klaus Kurjessa. Guni luulee, että mä olen Tage Karlsson, joten sitä muijaa pitää vältellä. En nyt viitsis ruveta sille tekee tiliä mun seikkailustani ja mitä vittua se sille edes kuuluu. Kun ei tulis missään kapakassa juttelee ja toisaalta se on huora, joten ei ne yleensä pahemmin lörpöttele. Ja sitten on vielä ne Malmin jätkät, Repa ja veljekset. Mitä helvettiä mä niille sanon. Kannabista ei ole tullut aikoihin, mut antaa niiden nyt vaan tulla omillaan toimeen. Paskat mä niistä jaksa huolehtii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *