Yrjö Ärjy XVIII jatkokertomus

Keväällä 1971 oli kulunut puoli vuotta siitä, kun Tage Karlssonin ja Per Jonassonin yhteistyö oli alkanut ja kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Liiketoiminta oli vakiintunutta, mutta sitä ei haluttu laajentaa, jotta se ei kasvaisi hallitsemattomaksi. Tage kävi luolassa yleensä aika myöhään vähän ennen sulkemisaikaa ottaakseen päivän kassan ja häipyäkseen se mukanaan jätettyään Pellelle tämän osuuden illan tuotoista. Tage oli käynyt epäluuloiseksi ja hänen vaistonsa sanoi, että kohta tapahtuu jotain, mutta ei pystynyt silloin päättelemään, mitä se jotain olisi.

Hän tunsi koko hotelli Scandinavian henkilökunnan ja yhtenä iltana hän oli päättänyt syödä hotellin alakerran yökerhossa iltapalaa ennen kotiin menoaan ja juuri kun hän oli astumassa yökerhon ovesta sisään, hän näki, kuinka kymmenkunta poliisia astui hotellin ala-aula ovesta sisään ja osa heistä meni hisseille ja osa porraskäytävään. Silloin Tage käsitti, että nyt oli aika ottaa hatkat. Hän käveli määrätietoisesti yökerhon keittiöön ja meni sitä kautta ulos ovesta, otti taksin ja kiitti luojaa siitä, että Ruotsin poliisi on niin ajattelematon, ettei jätä ketään talon edustalle passiin mahdollista pakenijaa ottamaan kiinni.

Hän ajoi taksilla kotiinsa, pakkasi välttämättömät vaatteensa ja muun tarpeellisen mukaansa, sekä Yrjö Ärjyn nimellä olleen pankkikirjansa ja lähti ajamaan omalla Volvollaan kohti Göteborgia. Tämän hän oli suunnitellut mielessään jo monta kertaa. Jos tulee kuumat paikat, ensin mennään Göteborgiin, yövytään jossain maalaismotellissa ja aamulla tyhjennetään pankkitili. Sen jälkeen mennään Helsingborgiin ja siitä kahdenkymmenen minuutin laivamatka Helsingöriin ja sitten pako jatkuisi Kööpenhaminan kautta Saksaan.

Näin hän sitten kirjautui aamuyöstä johonkin pieneen maalaismotelliin pakomatkansa alussa ja Tage Karlsonia ei enää ollut. Hän oli polttanut passin ja mietti sängyllä maatessaan, että näin tässä olisi käynyt jossain vaiheessa joka tapauksessa. Ei nukuttanut ja matkahan oli vasta alussa, joten suunnitelmaa piti vielä vähän hioa, koska jos hänen kuvansa olisi aamun Expressenin kannessa, saattaisi olla vaikea päästä edes pienelle laivamatkalle Helsingborgista Helsingöriin.

Mutta jälleen kerran Yrjöä onnisti, sillä oli ilmeisesti käynyt niin, että tutkinnallisista syistä poliisi ei ollut vielä asiasta kertonut julkisuuteen, sillä mitään ei lehdissä asiasta vielä ollut. Aika typerää, sillä oli sanomattakin selvää, että pääepäilty saattaisi yrittää poistua maasta aika nopeasti, vaikka hän ruotsalaisten silmissä olikin Ruotsin kansalainen. Yrjö Ärjy sen sijaan oli Suomen kansalainen ja nyt matkalla kohti Saksan Travemündeä. Hän poistui motellista muutaman tunnin levon jälkeen, ajoi lähelle Göteborgin keskustaa, hylkäsi Volvon ja jatkoi matkaa taksilla. Rahaa oli joitakin kymmeniätuhansia kruunuja ja pankkitilillä useita satojatuhansia. Tässä piili vaara, sillä ei mikään pankki anna sellaisia summia noin vain ulos ja niistä pitää neuvotella etukäteen. Mutta tämänkin hän oli suunnitellut etukäteen.

Rahoja ei nostettaisi nyt, vaan Helsinkiin päästyään, hän palkkaisi lakimiehen, joka kävisi Ruotsissa noutamassa hänen rahansa valtakirjalla. Nyt nostetaan vain sen verran, että Suomeen tultua ei heti tarvitse alkaa suunnitella uusia liiketoimia. Heti aamulla kello 9:00 hän meni Handelsbankenin suurimpaan konttoriin Göteborgissa ja uskalsi pyytää kassalta peräti kahdeksankymmentätuhatta kruunua, sillä hän oli lähdössä ulkomaille liikematkalle ja joissakin maissa uudelta ostajalta vaaditaan käteissuoritus ensi alkuun, jos liiketoiminta ei vielä ole vakiintunutta. Hän valehteli kassaneidille päin naamaa ja se meni täydestä. Nyt hänellä oli lompakossaan kahdeksankymmentätuhatta kruunua ja aika levollinen olo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *