Yrjö Ärjy XVII jatkokertomus

Sanomattakin on selvää, että Taunoa hän ei missään nimessä olisi halunnut peliluolaansa viedä ainakaan tässä vaiheessa jo siksikin, että hän odotti Per Pelle Jonassonin yhteydenottoa. Hän tiesi, että Jonasson kävi kovaa Jacobin painia itsensä kanssa siitä, lähtisikö rikolliselle tielle. Yrjö oli varma, että vastaus on myönteinen, sillä hänellä oli ässä hihassa ja sitä Pelle pelkäsi yhtä paljon kuin vaimonsa menettämistä.

Ei mennyt montaa päivää heidän tapaamisestaan, kun Per jo soitti Tagelle ja ilmoitti, että muutostyöt on aloitettu ja ylimmän kerroksen neuvotteluhuoneesta voidaan tehdä varsinainen peliluola. Sen lisäksi hän tulee puhkaisemaan neuvotteluhuoneen ja ainakin neljän hotellihuoneen seinät sekä laittamaan niihin ovet, jotta oheispalveluja voidaan tarjota maksukykyisille asiakkaille.

– No niin Pelle, sinä siis ymmärsit, että sinusta voi vielä tulla äveriäs mies, sanoi Tage.
– Niin, ei tämä minulle helppo päätös ollut, mutta katsos Tage, minä rakastan Kristeniä niin kovasti ja haluan hänelle vain parasta. Hän ei tietenkään tiedä tästä suunnitelmasta yhtään mitään. Mutta nyt minun pitää lopettaa, sillä sihteerini sanoi, että tänne on tulossa joku saksalainen Gert Höijer minua tapaamaan. Puhuu muuten vähän ruotsia tuo Gert, sanoi Per.

Tässä vaiheessa Yrjön oli vaikea pitää pokkansa, koska oli mielestään ollut nokkela tuon Höijer-jutun keksiessään.

Tämän jälkeen kaikki sujuikin nopeasti ja peliluola voitiin siirtää kenenkään huomaamatta erään ymmärtäväisen kuljetusliikkeen omistajan avulla yhtenä syksyisenä yönä vuonna 1970 Solnaan hotelli Scandinaviaan. Asiakkaille oli annettu Tage Karlssonin uusi käyntikortti vaivihkaa käteen, jotta nämä olisivat tajunneet, että toiminta tässä osoitteessa päättyy ja jatkuisi uudessa paikassa, mutta kaikin puolin samanlaisena kuin ennenkin. Käyntikortissa luki: Underhållningstjänst Tage Karlsson Ab, Råsta Strandväg 1, 169 56 Solna, Sweden.

On vaikea arvioida, miksi Yrjö Ärjy oli aika huoleton sen suhteen, että hän teki vieraassa maassa rikollista toimintaa eikä pelännyt kovinkaan paljon kiinni jäämistä. Hän hommasi itselleen ajokortin samalta väärentäjältä, jolta oli passinsakin saanut ja nyt hän saattoi ostaa itselleen uuden punaisen Volvo 144 CL-mallisen auton. Autoa hän tietenkin oli ajanut jo Suomessa, mutta koska hänen suomalaisessa ajokortissaan oli Ifan ajoilta asti ollut hänen oikea nimensä, oli pakko hommata väärennetty ruotsalainen vastaava paperi. Hämätäkseen mahdollisia varjostajia, hän välillä ajoi itse ja välillä meni taksilla. Rahasta ei nyt ollut puutetta ja reittejä ja kulkuaikoja vaihdettiin usein. Usein hän ei mennyt kotiin lainkaan yöksi eikä liioin jäänyt hotelli Scandinaviaan. Hän saattoi mennä Grand hotelliin tai johonkin keskustan kalliiseen huippuhotelliin. Ikinä hän ei yöpynyt kahta yötä samassa hotellissa. Varmuus ennen kaikkea oli hänen levottoman elämänsä motto.

Afrikan kovin keräilijä

Amerikan kovimmat keräilijät on yhdysvaltalainen realitysarja, joka ei ole realitysarja, sillä se on käsikirjoitettu. Siinä Mike Wolfe ja Frank Fritz ajelevat ympäri Yhdysvaltoja ostaen antiikkia ja vintage-esineitä. Heidän apunaan toimii näyttävä Danielle Colby-Cushman. Ohjemaa esitetään JIM-kanavalla enimmäkseen uusintoina, uusintojen uusintoina ja uusintojen uusintojen uusintoina.

Me tapasimme Keniassa Nairobin esikaupunkialueella Afrikan kovimman keräilijän Jomo Kahuin. Jomo on vasta neljätoistavuotias, mutta jo nyt ehdottomasti kovin keräilijä koko Afrikassa. Hän on noussut lyhyessä ajassa keräilijöiden kuninkaaksi, sillä hän on pystynyt hankkimaan itselleen keräilemällä työntökärryt ja älypuhelimen. Lisäksi hän elättää keräilemällä kaksitoistahenkistä perhettään, jossa sekä isällä ja tämän kautta myös äidillä on AIDS, joten he ovat työkyvyttömiä molemmat. Jomo on perheen vanhin lapsi ja näin ollen hänelle on langennut pikkusiskojen ja pikkuveljien ruokkiminen ja miten muuten tapahtuisi kuin keräilemällä.

Jomon päivärutiineihin kuuluu herääminen aamulla klo 5:30 ja jo vähän ennen kuin aurinko nousee, hän lähtee työntökärryineen matkaan. Näin hän saa etulyöntiaseman muihin keräilijöihin nähden. Hän on ahkerampi kuin muut ja siksi hän on saavuttanut legendaarisen aseman keräilijäkaartissa. Jomo kulkee kaduilla koko päivän eikä lopeta ennen kuin hänellä on keräilytavaraa kaksi 150 litran muovisäkillistä mm. varakkaiden nairobilaisten hylkäämiä juomapulloja, muovikrääsää, jätepaperia ja muuta roinaa, jotka hän sitten myy eteenpäin keräilypisteen kautta.

Koska Keniassa on ollut maksuton peruskoulu vuodesta 2003, Jomo osaa lukea, mutta ei ole voinut lukutaidostaan huolimatta hankkia itselleen kykyjään vastaavaa työtä ja näin ollen jäljelle jäi sitten keräilemällä hankittava elanto, mutta siinä hän paras ja se on sentään aika suuri saavutus.

Yrjö Ärjy XVI jatkokertomus

Tässä vaiheessa näytti siltä, että Yrjö Ärjy ei ollut enää mikään pikkurikollinen, vaan kohtalaisen iso peluri. Hän asui itse edelleen samassa asunnossa Södermalmilla ja sen hän oli vuokrannut oikealla nimellään, joten jos viranomaiset olisivat kiinnostuneet Tage Karlssonin liiketoimista, he eivät ainakaan nimellä häntä sieltä olisi löytäneet. Kaikkialla Tukholman alueella hän liikkui Tagena, mutta kotonaan hän oli Yrjö. Tukholmassa liikkui paljon suomalaisia tuolloin ja pieni mahdollisuus siihen, että hän jonkun vanhan tuttavansa olisi siellä tavannut aina oli. Asiakaskuntaa hän haki lähinnä vauraista kaupunginosista ja tavoitteena oli päästä lähelle kovin paljon juhlimisesta kiinnostunutta kruununprinssiä, joka käytti ennen kuninkaaksi tuloaan Jämtlandin herttuan nimeä Carl Gustaf Bernadotte.

Ruotsi oli ja on edelleenkin sikäli kahden kerroksen maa, että korkea-arvoisten liikemiesten, virkamiesten ja muun menestyksekkään väestön ja varsinaisen aateliston välille harvoin syntyi ystävyyssuhteita. Mutta kruununprinssi juhli silti samoissa paikoissa kuin muukin kaupungin kerma. Siten oli todennäköistä, että jonain päivänä nyt jo hyvin kalliisti ja tyylikkäästi pukeutunut Ärjy tulee olemaan samassa paikassa prinssin kanssa.

Käyskennellessään eräänä syyskuisena päivänä vuonna 1970 Gamla stanissa Tukholman sydämessä, hän näki etäältä erään tutun hahmon, jota ei juuri tällä hetkellä olisi seuraansa kaivannut. Tauno Bergman oli kaupungissa ja ennen kuin hän ehti piiloutua, Tauno jo oli siinä häntä kättelemässä. Hän tiesi Taunon, mutta tässä vaiheessa hän ei tätä varsinaisesti tuntenut. Hehän olivat tavanneet vain muutaman kerran Paul Sunin kanssa Tornin American barissa. Tauno oli silti erittäin hyvämuistinen mies ja vaikutti suorastaan riemastuneelta tavatessaan tuttavansa naapurimaan pääkaupungissa.

Yrjö sanoi Taunolle suoraan, että täällä puhumme ruotsia ja valehteli olevansa nyt Ruotsin kansalainen ja vielä vaihtaneensa nimensä Tage Karlssoniksi. Yrjö hämmästyi, kuinka nopeasti Tauno tämän muutoksen ymmärsi ja tuntui suorastaan innostuneelta kuullessaan tämän. Syy siihen, miten helppo Taunon oli omaksua asia, selvisi sitten myöhemmin. Koska Bergmanin toinen äidinkieli oli ruotsi, kävi kielen vaihtaminen helposti. Nyt Yrjö saattoi huokaista helpotuksesta, sillä tämän jälkeen he saattoivat olla luontevasti keskenään kenenkään ihmettelemättä. Olihan Tage Karlsson jo saanut Ruotsissa paljon vaikutusvaltaisia uusia tuttavia ja tapaamisen mahdollisuus vanhassa kaupungissa oli aina suuri. He menivät pieneen kahvilaan, joka muistutti etäisesti Helsingin bulevardilla olevaa Ekbergiä.

– Oletko muuttanut Tukholmaan Tage, kysyi Tauno. (tämä on suora käännös)
– Olen jo aikoja sitten ja asun Södermalmilla.
– Jestas, sinullahan taitaa mennä täällä hyvin.
– No, en voi sanoa, että huonosti menisi.
– Mitä sitten hommailet?
– Olen liikemies, lähinnä toimin viihdebisneksessä.
– Mitä ihmeen viihdebisnestä sinä teet? Ilotaloja, peliluolia ja sen sellaistako? Mehän kävimme Korhosten luolassa silloin Paulin ja sinun kanssasi Helsingissä.
– Tauno pyydän, hieman hiljempaa. Nämä täällä puhuvat ruotsia äidinkielenään, Tage kuiskasi. Mutta mitä sinä täällä teet, Tauno?
– Öh, olen täällä tutustumassa taidekaupan uusimpiin trendeihin, mutta olen vasta aivan alussa. Täällä, kuten tiedät, ollaan kaikessa Suomea edellä, joten jos maailmalle aikoo suunnata, täältä on hyvä aloittaa ja sitten siirtyä Lontooseen.

Tällä tavalla tuttavat keskustelivat tovin ja poistuivat sitten molemmat omille tahoilleen tavatakseen jälleen joskus muutaman vuoden kuluttua Helsingissä aivan toisen laisissa merkeissä.

Ryhdy inhorealistiksi!

Ajattele miten helppoa on elämä, jos suhtautuu kaikkeen skeptisesti ja epäilee kaikkea kaunista ja hyvää. Inhorealismissa on ehdottomasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Häissä voi naureskella itsekseen, että katsotaan nyt, kestääkö tuo puolta vuottakaan ja kirkossa voi ajatella, että sano sinä pappi mitä tahansa, helvettiin joudut lopulta itsekin.

Ristiäisissä voi ajatella, että kuinka joku voi olla niin typerä, että antaa lapselle trendinimen, josta tämä saa kärsiä ja tulla koulukiusatuksi vain tuon nimen takia.

Hautajaisissa pitää odottaa, että vainaja on kuopattu ennen kuin pääsee bailaamaan isoisän jättämää valtavaa perintöä. Perkele että on rasittavaa kuunnella ihmisten hymistelyä ja kehumisia. Äijähän oli kusipää, sadisti ja inhottava itsensä kehuja. Mummoakin se petti sihteerinsä kanssa niin kauan kun sillä seisoi. No, ehtihän se Viagra tulla ennen kuin tuo delasi.

Elokuvissa voi funtsata rauhassa, että happy end on kaikkein halvin tapa lopettaa muuten laadukas elokuva ja tässä valuu koko hyvän ohjaajan valtava vaiva katuojaan.

Suurin osa ns. kevyestä musiikista on täyttä skeidaa, mutta sen ihmiset huomaavat vasta vähän myöhemmin. Inhorealisti sanoo sen heti.

Ota neuvosta vaari ja ryhdy inhorealistiksi, niin ei tarvitse kaikkia niin kamalasti rakastaa. Inhorealistin elämä ei ole helpompaa, mutta rehellisempää se kyllä on.

Yrjö Ärjy XV jatkokertomus

Maja kävi kopauttamassa Yrjön huoneen ovea tutulla tunnusmerkillä, avasi oven ja sanoi, että homma on hoidettu, voin kai mennä. Mene vaan, mutta sun palveluksias mä tarviin tässä hommassa varmaan jatkossakin. Tämän jälkeen Yrjö muuttui jälleen Tageksi ja palasi neuvottelupöytään ja siellä käytiin seuraava keskustelu, joka on tällä kertaa käännetty suoraan suomeksi.

– Minä olen ajatellut, että voisin vuokrata sinulta joitakin vähemmällä käytöllä olevia tiloja hotellistasi ns. pitkäaikaissopimuksella aika hyvään hintaan, Per.
– Sinä teet Ruotsin lain vastaisia asioita Tage, vastasi Pelle.
– Niin kai, mutta muista kuitenkin, että täällä käy aika korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia henkilöitä lähes joka ilta. Sitä paitsi osa heistä on myös viranomaisia, jotka taas tuntevat toisia virkamiehiä.
– Niinkö, eivät ruotsalaiset virkamiehet tee lainvastaisia asioita.
– Eivätkö? Haluatko nimiä Pelle?
– No siitä olen ainakin varma, että poliisihallinnon virkamiehiä heidän joukossaan ei ainakaan ole.
– Tiedätkö, kuka on Mats Hellberg?
– Tukholman apulaispoliisipäällikkö, mutta ei kai hän täällä käy?
– Menemmekö pelisaliin katsomaan, keitä siellä on tälläkin hetkellä?
– Ei, ei missään nimessä, mutta tämähän on kamalaa Tage. Me emme täällä Ruotsissa ole tottuneet tuollaiseen. Sinä olet ollut ulkomailla niin kauan, että et tunne Ruotsia nyt lainkaan.
– Minä olen ollut takaisin Ruotsissa aivan riittävän kauan tietääkseni tasan tarkasti, mitä täällä juuri nyt tapahtuu. Avaa silmäsi Pelle, älä ole sinisilmäinen.
Voin antaa sinulle luettelon kaikista yhteiskunnallisesti merkittävistä henkilöistä, joita täällä käy säännöllisesti ja viimeistään silloin tajuat, että ei tämä niin linnunpesä ole kuin luulet.
– Herran jumala sentään, mihin sinä yrität minut sotkea, Tage?
– Sinä olet jo sotkeutunut. Ensin pelasit laitonta peliä ja sitten nussit prostituoitua. Tätä Kristen tuskin haluaa kuulla.
– Sinä yrität kiristää minua nyt.
– Ajattele rahaa toope, en minä sinua kiristä, Minä suostuttelen. Sinun liiketoimintasi on varsin kituliasta, mutta tällä huomaamattomalla toiminnalla me voimme saada sen kukoistamaan ja voit viedä Kristenin parin kuukauden kuluttua Karibian risteilylle. Sinun pitää nyt rauhoittua ja miettiä asia tarkemmin. Minä olen sotkenut tähän niin monta merkittävää liikemiestä, viranomaista ja poliisia, että me emme tule jäämään kiinni tästä. Ei kukaan uskalla käräyttää Ruotsin suurimman kustannusosakeyhtiön pääomistajaa, sisäministeriön osastopäällikköä tai Tukholman apulaispoliisipäällikköä, usko nyt huviksesi.
– Sopiiko, että mietin asiaa muutaman päivän Tage?
– Totta kai sopii, mutta älä mieti liian kauan, sillä minulla on Kristenin yhteystiedot ja riittävät todisteet asioista, joita olet täällä tehnyt. Älä siis luule, että en ole tätä asiaa ajatellut valmiiksi. Sitä paitsi Per, eräs suomalainen tuttavani juuri kertoi, että Helsingissä vastaava pelisali oli käräytetty ja sen omistajat saivat ehdolliset tuomiot. Siellä peliin oli sotkeutunut muutama tunnettu raastuvan tuomari. Hähhäää!

Trendit ja muoti – mikä on muuttunut?

Nykyajassa on tapahtunut yksi ratkaiseva muutos entisaikaan nähden ja se on, että nyt seitsemänkymppinen mummo tai isoisä voi mennä rockkonserttiin lastenlastensa kanssa eikä kukaan ihmettele sitä. Toinen uusi asia on, että seitsemänkymppinen Paula Koivuniemi voi mennä Ruisrokkiin esiintymään. Ei olisi ollut uskottavaa, jos Kipparikvartetti tai Dallape olisi esiintynyt Ruisrokissa -70 luvulla. Muuten kaikki lainalaisuudet ovat ennallaan.

Jos jollain nuorella on kilo moponosia kasvoissa nyt, kahdenkymmenen vuoden kuluttua sitä pidetään naurettava ja samoin käy tatuointien. Muoti ja trendit tulevat ja menevät. Sanotaan, että nyt on muotia kasari tai seiskytluku, mutta eivät ne ole trendejä sellaisena kuin ennen, vaan niihin tuodaan aina joku ajankohtainen tvisti.

Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Meille, jotka kasvoimme aikuisiksi -60-luvulla, neljäkymmentäluvun trendit olivat auttamattomasti out. Kun katsomme historiaan, todella merkittävät trendimuutokset tapahtuivat 1920-luvulla ja 1960-luvuilla. 1920-luvulla tapahtui naisten muodissa ratkaiseva itsenäistyminen. Hameiden helma lyheni, naiset alkoivat ottaa itsenäisyyttä ja hiukset leikattiin lyhyimmiksi, tuli jazzmusiikki ja vanhemmat paheksuivat. Samoin kävi 1960-luvulla, jolloin tuli ehkäisypillerit, vapaa rakkaus, hippiliike ja rokki valtasi alaa ja taas vanhemmat paheksuivat.

Näiden vuosikymmenien jälkeen ei ole tapahtunut muuta merkittävää kuin hiphop, jota monet paheksuvat nyt, mutta se muuttuu osaksi valtavirtaa pikkuhiljaa ja pian sitä ei paheksu enää kukaan. Sen jälkeen tulee joku uusi trendi, jota ensin paheksutaan ja taas se muuttuu valtavirraksi. Näin on käynyt graffitien myös, nyt se onkin yhtäkkiä hyväksyttävä taidemuoto.

Muraaleista saattaa tulla trendi, mutta sitä tuskin kukaan tulee paheksumaan, sillä itse asia on vuosisatoja vanha.

Se, mitä nyt paheksutaan, muuttuu aina valtavirraksi ja muuttaa muotoaan. Kuinka kesynä me nyt pidämme 1970-luvun punkia, joka oli joidenkin tahojen mielestä itse perkeleen tuomaa jumalatonta mölinää? Aika kesynä.

Yrjö Ärjy XIV jatkokertomus

Maja, joka oli hankittu paikalle lähinnä viihdyttämään Per Jonassonia, oli suomalaissyntyinen noin kolmekymmentävuotias, hyvin kaunis, mutta mallimarkkinoille auttamattoman lyhyt nainen. Hänelle oli painotettu, että Tage Karlssonille ei sitten missään nimessä puhuta suomea ja muutenkaan puhumaan häntä ei sinne oltu palkattu. Pukeutumisesta oli sanottu etukäteen sen verran, että provosoivan ilotyttömäinen asu ei tähän nyt sopisi, vaan piti olla mieluimmin asiallinen, mutta lyhyt tyköistuva hame ja jonkun verran antava decolté ja korkokengät. Hänen vaaleat hiuksensa ulottuivat selkään asti, silmät olivat sopivasti pohjoismaiseen makuun siniset.

Aluksi vaikutti siltä, että Pelle ei oikein ymmärtänyt jutun juonta, mutta hieman enemmän juotuaan, kiinnostui tytöstä silmin nähden. Tage päätteli, että Pelle on perheellinen mies, mutta totta kai hänen täytyy hotellialan ammattilaisena tietää, mistä tässä oli kysymys. Maja käyttäytyi kuin ammattitarjoilija ja oli hän sitäkin työtä aiemmin tehnyt. Häneltä vain sattui putoamaan coctailtikku kädestä juuri kun hän oli selin Pellen suuntaan ja kumartuessaan nostamaan sitä, hame nousi aika korkealle ja kaikki tarpeellinen näkyi hameen alta. Valkoiset pikkuhousut sieltä paistoivat kutsuvasti ja tämä ei jäänyt Pelleltä huomaamatta. Majan ruotsi oli sujuvaa, joten kieliongelmia ei ollut. Tässä vaiheessa Tage sanoi kohteliaasti, että hänen täytyy piipahtaa toimiston puolella hoitamassa jokin tärkeä asia ja toivoi, että Per Johansson ei pahastuisi, jos hän hieman viipyisi. Peli oli selvä, kaikki osapuolet olivat ymmärtäneet kupletin juonen. Tage poistui huoneesta, Pelle otti tytön syleilyynsä ja ohjasi hänet huoneessa olleelle sohvalle. Maja ei vastustellut, vaan pikemminkin teki hommansa kuin oikea ammattilainen ja antoi Pellen ymmärtää, että häntäkin halutti. Niin aina.

Asia, jota Tage meni toimistoonsa hoitamaan oli, että hän soitti Per Jonassonin sihteerille hotelli Scandinaviaan ja sanoi, että hänen nimensä on Gert Höijer ja hänen on tarkoitus tulla käymään Ruotsiin liikematkalle ja tulisi tapaamaan myös Per Jonassonin vaimon, mutta oli onnettomasti unohtanut tämän nimen. Noloa, mutta tällaista saattaa joskus sattua, hän sanoi sihteerille. Hän tarvitsee nimen, koska tuliaisissa olisi mukava olla nimellä varustettu kortti mukana. Kristen, vastasi sihteeri ja tästä tiedosta olisi Tagelle myöhemmin hyötyä, jos liikeneuvottelut eivät sujuisi haluttuun suuntaan.

Tässä vaiheessa Yrjö Ärjy nauroi partaansa ja ajatteli, että jos tämä näin helppoa on ja jos tuo Pelle on niin pelle, että ei tätä käsitä, hän saa kyllä syyttää itseään naiviudestaan.

Kilpavarustelu

Kilpavarustelusta tulee yleensä mieleen ensimmäisenä supervaltojen ja joidenkin vähän pienempien maiden kuten Pohjois-Korean pullistelu ydinaseilla, mutta kilpavarustelua on muunkin laista. Eräs rasittava kilpavarustelun muoto on vuorovaikutuskilpavarustelu (karsee yhdysanahirviö, mutta Word sen kuitenkin hyväksyy).

Jokainen tuntee jonkun, jolla on aina se parempi tai rankempi kokemus kuin sinulla ja hän usein kertoo sen jo ennen kuin olet omasi kertonut loppuun. Tai sitten hän kuuntelee juttusi kohteliaasti loppuun, mutta aloittaa välittömästi sinun lopetettua omansa ja se kyllä lyö laudalta sinun kokemuksesi menen tullen. Ja vaikka se ei olisi tapahtunut hänelle itselleen, se silti on parempi kuin sinun. Tälle rasittavalle kanssaihmiselle ei ole tärkeää, onko se tapahtuma sattunut hänelle itselleen, sillä siihen kelpaa joku hänen tuntemansakin ihminen, esimerkiksi serkku, naapuri tai vaikka serkunkumminkaiman entisen naapurin saunakaveri. Tärkeää on, että juttu lyö sinun tarinasi laudalta.

Toinen vuorovaikutustilaissa usein ilmenevä kilpavarustelun muoto on sairaus tai sairaudet. Jos sinulla on joku sairaus tai vaiva, kilpavarustelijalla on tai jollain hänen tuntemallaan on aina rankempi sairaus tai vaiva kuin sinulla. Sanot tyypille, että et voi heittää keihästä, koska sinulla on nivelrikko olkapäässä. Tähän kilpavarustelija sanoo välittömästi, että hänen äidillään on nivelreuma, joka runtelee tämän lopulta hautaan ja hän tulee sen todennäköisesti itsekin saamaan.

Näitä pätemään pyrkiviä kammotuksia on kaikkialla ja he pilaavat vuorovaikutustilanteet missä milloinkin. Jos sinulla on tällainen tuttava tai sukulainen, pyri välttelemään tätä kaikin mahdollisin keinoin, sillä tämä hirviö pilaa tunnelman nanosekunnissa joka paikassa.

Tämä on osa Iltapäivälehtisanomien juttusarjaa: elämänohjeita, kuinka välttelen hankalia tyyppejä elämässäni. Aiemmin ilmestyneitä ovat mm. Mulqvist ja Vastarannan kiiski.

Yrjö Ärjy XIII jatkokertomus

Liiketoiminnan kannalta huoneiston vuokraaminen ei ollut hyvä idea. Tässä voi käydä samoin, kun Tepan ilotalolle. Talon asukkaat hermostuu, ku täällä lappaa porukka ku hollituvassa, mietti Yrjö. Mulla on äveriäitä asiakkaita, jotka varmaan tuntee kaikki kaupungin hotellit ja niiden omistajat. Jos saan jonkun hotellin pitäjän vuokraamaan mulle sviitin hyvään hintaan, niin se ei ehkä olis niin kiinnostunut siitä, mitä siinä huoneistossa tapahtuu. Hotelleissa käy muutenkin paljon jengiä, joten mikä estää mua siirtämästä nää pelipöydät ja ruletit sinne. Mun asiakkaista ainakin se Göran Kullberg ei taida tehdä ihan kaikkea lain kirjaimen mukaan, joten mä taidan kysellä siltä. Sitä paitsi se harrastaa laitonta pelaamista ainakin eikä varmasti siksikään mua uskalla käräyttää.

Samana iltana Yrjö kävi puhuttelemassa Göran Kullbergia, joka ensin ihmetteli Yrjön vähän jäykähköä ruotsin kieltä, mutta nieli selityksen siitä, että ”Tage Karlsson” oli asunut lähes koko ikänsä Amsterdamissa. Kullberg oli jo yli viisikymppinen hikoileva ja lihava mies, mutta varsin hyväkäytöksinen ja vaikutti sivistyneeltä. Yrjön kotitaustahan oli myös hyvä ja hän omasi mainittavan yleissivistyksen, joten juttuun tultiin. Göran ei välttämättä olisi halunnut paljastaa kaikkia korttejaan heti, mutta suoraan kysymykseen mahdollisesta yhteistyökykyisestä hotellin omistajasta hän vasta suoraan, että sellainen saattaa löytyä Solnasta hotelli Scandinaviasta Isafjordgatanilta. Rulettien ja Black Jack-pöytien siirtäminen salaa paikasta toiseen ei olisi aivan helppo juttu, mutta ne pitäisi vain pakata laatikoihin ja muuttofirma saisi hoitaa homman.

Seuraavana päivänä ”Tage Karlsson” soitti hotelli Scandinavian omistajalle, Per ”Pelle” Jonassonille ja ehdotti tapaamista mahdollisen yhteisen liiketoiminnan merkeissä. Hän kutsui Pellen peliluolaansa, jotta tälle kävisi heti selväksi, mistä liiketoiminnasta oli kyse. Sitä ennen mentäisiin Grand Hotellin baariin ottamaan muutama whisky Tagen kustannuksella, jotta Pelle vähän pehmenisi näin aluksi. Muutaman whiskyn jälkeen Tage kysyi Pelleltä, kuinka bisnekset sujuvat? Ei nyt mitenkään loistavasti, mutta toimeen tullaan, jos kustannukset saadaan kurissa pysymään, vastasi Pelle. Taas seurasi sama laulu Tagen jäykästä ruotsista, mutta samoilla selityksillä selvittiin nytkin. Tämän jälkeen mentiin peliluolaan ja Tage antoi Pellelle kourallisen pelimerkkejä ”lahjaksi”, jotta tämä saisi kokeilla onneaan. Tällä kertaa Pelleä onnisti ja hän voitti hieman, johon Tage sanoi, että talo tarjoaa. Sitten mentiin kabinettiin ja Tage sanoi suoraan, että jos Pelle haluaisi piristää ontuvaa liiketoimintaansa, tässä olisi hänelle aivan uusia mahdollisuuksia parantaa liiketaloudellista tulostaan. Pelle ei tuntunut ainakaan riemastuvan ajatuksesta heti, mutta ovelana liikemiehenä Tage oli kutsunut tätä iltaa varten Tepan huorista kaikkein kauneimman tarjoilijaksi ja sanoi Pellelle, että he tarjoavat muitakin palveluksia kuin pelkkää viinan pöytään kantamista.

Mulqvist

Stan Up-koomikko Ismo Leikola kertoo eräässä ohjelmanumerossaan naapurin Terosta, joka lapsena sai aina paremmat lelut kuin Ismo, vaikka Tero oli mulkku. Tero oli rikkonut R-kioskin ikkunan, mutta Ismo oli kiltti.

Leikolan kertomus sisältää syvällisen viisauden. Elämä ei ole oikeudenmukainen ja mulkut saavat usein haluamansa ja pärjäävät paremmin elämässä. Tästä ei pidä vetää suoraa johtopäätöstä siihen, että kaikki BMW:llä ajavat ovat mulkkuja, vain osa heistä on. Ei pidä myöskään ajatella, että kaikki hyvin elämässä pärjäävät ovat mulkkuja, sillä suuri osa hyvin pärjäävistä on sen verran fiksuja ja hyvin koulutettuja, että pärjäävät siksi.

Mutta mulkuilla ja pärjäämisellä on silti tietty korrelaatiosuhde, sillä mulkut ovat usein narsismiin taipuvaisia ja osa heistä on jopa psykopaatteja. Oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm määrittelee seuraavasti: Psykopatian on huomattu olevan yleisempää johtavassa asemassa olevien henkilöiden keskuudessa, ja eräiden selvitysten mukaan jopa 4 % toimitusjohtajina toimivista henkilöistä täyttää psykopatian kriteerit. Muun väestön keskuudessa psykopaatteja on n. 1 prosentti.

Mulkku ei tiedä olevansa mulkku eikä myöskään sitä ymmärrä, vaikka sen hänelle kertoisi. Tuomari Nurmio määrittelee mulkun 1:47 minuutissa laulussaan Hän on täällä tänään erittäin osuvasti.

Jos ystäväpiirissäsi on mulkku, hankkiudu tästä eroon, sillä hän ei muutu.

Jos et ymmärtänyt yllä kirjoitettua, olet ehkä itse mulkku.

Dosentti Helinä Häkkänen-Nyholmin sitaatti: Wikipedia.